Viimeisen 10 vuoden aikana on selkeästi tapahtunut murros ja on syntynyt ammatteja joita ei vielä 2000-luvun alussa ollut ja samalla teknologian kehityksen myötä monista ammateista on luovuttu. Niinpä, maailma on muuttunut Eskoseni! Kuka olisi kuvitellut että DJ:t ovat nousseet yhtä tunnetuksia kuin suuret bändit ja “levyjen pyörittäminen” ei ole enää välttämättä se ensimmäinen stereotypia mitä tulee mieleen vaan heidät nähdään artisteina ja säveltäjinä. Kuka olisi arvannut, että yhä useampi harkitsee omaa yritystä itsensä työllistämiseeen tai että oman persoonan tai ammattitaidon kautta voisi hankkia elantonsa? Sosiaalinen media on mahdollistanut ihmisille täysin uuden tavan ansaita palkkansa.
Ammattina sisällöntuottaja?
Palkka – edelleen tabu josta ei puhuta. Sosiaalisen medioiden alustoilla törmää usein kommenteissa kaupallisuuden tyrmäämiseen osana sisällöntuotantoa. Moni ei vieläkään pysty näkemään bloggaajaa tai vloggaajaa ammattina eikä varsinkaan, että sillä voisi elättää itsensä.
Monista harhaluuloista poiketen, sisällöntuotantoon – oli kanava mikä tahansa – menee aikaa usein jopa tuntikausia kun esim. mietitään tekstejä, otetaan kuvia ja testataan tuotteita. Lisäksi sisällöntuottajan täytyy tehdä paljon työtä sen eteen, että saa mahdollisuuden sisältönsä kaupallistamiseen ja yhteistöihin. Päästäkseen kaupallisiin yhteistöihin käsiksi vaaditaan säännöllistä julkaisurytmiä, mielenkiintoista sisällöntuotantoa ja vieläpä kenties kohtuullisen pitkältä ajalta löytääkseen kohderyhmänsä. Siksi myös sisällöntuottajan pitäisi oppia hinnoittelemaan työnsä oikein.
Yhteistyössä on voimaa!
Toinen harhaluulo mihin törmää on se, että kaupallisuus vie uskottavuutta. Hyvät kumppanuudet syntyvät pitkäaikaisesta ja hyvin suunnitellusta yhteistyöstä. Liian moni yritys miettii vain yhtä kamppanjaa, tuotelanseerausta tai tuotemyyntiä muutaman viikon syklillä kun taas tuottavampaa tulosta saa pidemmällä yhteistyöllä. Liian monesti näkee, että vaikuttaja saa yhden tuotteen testaukseen ja siitä kerrotaan yhden postauksen, kuvan tai storyn kautta jolloin se itse käyttökokemus jää täysin toissijaiseksi.. Tässäkin on hyvänä vinkkinä toisto, toisto ja toisto! Sekä yritys että vaikuttaja saa yhteistyölleen uskottavuutta kun tuotetta/palvelua testataan tai suositellaan useamman kerran kampanjan aikana.
Stereotypioihin kuuluu myös: Onko suositus vilpitöntä jos siihen liittyy kymmenien tai jopa tuhansien eurojen palkkio? Jos sisällöntuottaja haluaa välttää tämän karikon niin kannattaa miettiä tarkasti mitä lähtee markkinoimaan: onko tuote oikeasti omaan seuraajakuntaan sopiva tuote eli istuuko tuote kanavasi sisältöön ja onko se omiaan lisäämään luotettavuutta? Ja entäs jos huomaa tuotteessa/palvelussa parannettavaa? Vaikka sisällöstä saa palkkion pitää osata myös kertoa rakentavasti jos huomaa epäkohdan tai tuote/palvelu ei vaikka sitten itselle sovikaan – se on jälleen se miten asiasta kertoo ja asiallisella tavalla annettuna parannusehdotukset/”kritiikit” muuttuu uskottavuudeksi lukijoiden silmissä ilman että heikentää itse tuotteen mainetta – se mikä sinulle voi olla negatiivinen voi olla toiselle positiivinen asia.
Mulle, heti, kaikki
Onko vaikuttajalle hyväksi pidemmällä aikajänteellä jos ottaa ja tekee kaikki mahdolliset yhteistyö tarjoukset? Kannattaa huomioida, että monella isommalla yrityksellä on “kriteerinä” ettei mahdollinen vaikuttaja ole tehnyt esim. kilpailijan kanssa yhteistyötä tai ettei ole tehnyt tiettyjen alojen kanssa yhteistyötä jotka sitten pois sulkee mahdollisia yhteistöitä. Kun tekee kaupallisia yhteistöitä niin kannattaa miettiä mihin kanavaansa haluaa viedä ja että yhteistyöt tukevat suuntaa.
5 vinkkiä onnistuneeseen yhteistyöhön
- Kohderyhmä – Varmista, että tuote/palvelu istuu vaikuttajan kohderyhmään ja tukee myös yrityksen omaa kohderyhmää
- Osa kampanjaa ei itse kampanja – Mieti isompaa kuvaa ja että vaikuttajan kanssa tehty yhteistyö on vain yksi osa kampanjaa. Kampanjan ei tarvitse olla aina iso: jos teet esim. Instayhteistyön vaikuttajan kanssa niin pienellä summalla luot samalle kohderyhmälle yrityksesi mainontaa tukemaan yhteistyötä (sama pätee muihin kanaviin). Tässäkin se toisto-ajattelu – mitä useammassa paikassa ja useampaan kertaan kulutttaja näkee yrityksen niin sitä todennäköisempää on että kauppaa syntyy
- Yhteistyön sisältö – mieti yhteistyön kestoa, montako aktiviteettia ja missä kanavissa. Onko sisältö arvio/suositus/arvonta vai kenties mixi näistä? mitä yhteistyöltä halutaan? myynti/sitouttaminen/tunnetuksi tekeminen?
- Mittaus – sekä vaikuttajan että yrityksen tulisi olla kiinnostunut myös tuloksista. Vaikuttajan tulisi seurata sisältöjensä kiinnostavuutta säännöllisesti, jotta osaa luoda kohderyhmää kiinnostavaa sisältöä jatkossakin ja yrityksen pitäisi nähdä, että siinä missä mitataan klikkauksia bannereista niin myös vaikuttajan kautta tulleet tulokset toimivat samalla tavoin vaikkakin mittarit saattavat olla erilaisia.
- Palaute – Yhteistyön ei pitäisi päättyä siihen, että sisältö on ulkona. On hyvä sopia palautteen annosta puolin ja toisin n. 2-3 viikkoa julkaisun jälkeen. Palautteessa käydään läpi tulokset ja yhteistyön sisältö. Oliko kanavavalinnat onnistuneita? mikä kanava toimi erityisen hyvin? tuliko mieleen parannettavaa? voitaisiinko jatkaa yhteistyötä?
Vaikuttaja, haluatko liittyä HEIMOomme? Liity jo tänään.
Vai haluaisitko tehdä yhteistyötä HEIMOlaisten kanssa? Kerro enemmän kamppiksestasi ja etsimme sinulle sopivimmat vaikuttajat!
HEIMO Interactive on vuonna 2018 perustettu vaikuttajamarkkinointiin keskittyvä yritys. Yrityksemme tarjoaa vaikuttalle koko palvelutarjoaman yhden katon alta aina someverkostosta, strategiaan, visuaaliseen ilmeeseen, sisällöntuotantoon, kaupallisuuteen sekä unohtamatta kaupallisuuden myötä tulevaan yrittäjyyteen tarjoamalla HEIMO Collective Osuuskunnan jäsenyyden.
HEIMOlaisilla on joko y-tunnus tai voivat laskuttaa yhteistyöt kauttamme ja palkka maksetaan tilille ilman yrittäjyyteen liittyviä riskejä tai sitoutumista. Helppoa – voi keskittyä vain olennaiseen eli sisällöntuottamiseen. Me hoidamme loput!